Now, I’m a lamp

Iiik, pakollinen viikko aikaa lähtöön -postaus! Itseasiassa enää kuusi päivää, koska vuorokausi on jo vaihtunut, mutta mä nyt satun vaan elämään vielä eilisessä.

Sen kunniaksi esittelen jotain mitä rakas äitini minulle reissuun ostikaan. Luulin aiemmin sen vain vitsailleen tästä, mutta sitten yksi päivä se repi postipaketista sen. Taisi se siis olla lopulta ihan tosissaan.

Kiitos äiti…

Kyllä – se on pippurisumutteen kaltainen jutska, joka lisäksi vielä uliseekin kun sitä käyttää. Mukavaa. Lupasin mä nyt sen sitten mukaan ottaa, mikäli se äidille mielenrauhan antaa – ja mikäli sen saa ruumaan survoa. Ainakin tuotteen sivuilla väitetään, että saa. Sen näkee sitten.

Ai niin, mähän jäin lomallekin tässä maanantaista alkanen! Huikea fiilis oli lähteä töistä sunnuntaina. Nyt vasta alkaa oikeasti käsittää, että lähtö on lähellä. Sen myötä olenkin ihan vasta viime päivinä alkanut huomata itsessäni myös haikeita fiiliksiä aiemman riemun lisäksi – tänne jää vaan niin hirmu paljon ihania ihmisiä, joita jään varmasti kaipaamaan.

Nyt alan olla jo vähän tööt ja painun nukkumaan. Huomenna varmaan olen tosi skarppina autokoulun kakkosvaihetta ajelemassa… Vielä loppuun linkki, joka mussa ainakin aiheutti hurjasti lystiä eilen. Vähän vastapainoa viime postauksen henkeville fiilistelykuville. Tunnustan, että nauroin ääneen aika monille noista, vaikka ehkä vähän köyhää huumoria onkin :D

3 vastausta artikkeliin ”Now, I’m a lamp

  1. Voi Laura. Piristit mun päivää! :) Vitsit nauroin itkusilmässä noille kuville… :D Now I’m a lamp !

  2. Loistava, tragikoominen, hyödyllinen… En tiedä mikä adjektiiveista tätä nyt sitten parhaiten kuvaisikaan ;D

    Hyvä, että en ole ainoa, itselleni kun meinasi tulla tosi yksinkertainen olo kun hihittelin niille yksinäni, haha :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *