Huvittelut huviteltu Gold Coastilla

Gold Coastilla vierähti siis kuusi yötä.Taisin aiemmin juksata että viisi, mutta tosiasiassahan me viihdyttiin meidän ilmaismajoituksessa niin hyvin, että jämähdettiin sinne. Ostettiin Vip-passit (99 dollaria), jotka sisälsivät rajoittamattoman sisäänpääsyn kolmeen eri teemapuistoon: Wet’n’Wild-vesipuistoon, Movie Worldiin ja Sea Worldiin ja niitä kolutessa menikin täydet kolme päivää (torstai, lauantai, maanantai.) Perjantaina käytiin Lamingtonin kansallispuistossa kävelemässä sademetsässä ja viettämässä barbecueta. Paluumatkalla pysähdyttiin Tambourin-vuoren päällä vielä juomassa teet ja syömässä kakkua. Sunnuntaina haluttiin vain ottaa rennosti ja olla tekemättä mitään, mutta lopulta Eric sai meidät kuitenkin houkuteltua pikku bushwalkille keskelle pöpelikköä jahtaamaan edes silmäystä kengurusta ja lopulta odotus palkittiinkin: nähtiin valtava kenguru, joka jäi hetkeksi puiden välistä tuijottelemaan meitä ennen kuin pomppi pois. Kenguru luonnossa, done! Tiistaina jatkettiinkin sitten matkaa kohti Brisbanea.

Eric on siis vähän vanhempi herra, alunperin kotoisin Suomesta, mutta 70-luvulta saakka käynyt Ausseissa ja lopulta pysyvästi tänne muuttanut. Hän oli viime kesänä käymässä Suomessa pitkästä aikaa ja sattui tulemaan kahville juuri kun itse olin kassavuorossa. Joten, mitä tästä opimme: avaa aina suusi ja tartu tilaisuuksiin. Eric näytti meille paikkoja ja kuskasi silloinkin kun oltaisiin ihan hyvin voitu kävelläkin perille ja oli uskomattoman vieraanvarainen. Siitä oltiin hirmu kiitollisia. Lisäksi saatiin kokattua kunnolla, kun oli tehosekoitin ja uuni ja kaikki (ei muuten löydy hostelleista), joten väännettiin ihan tohkeissamme lihapullia ja perunamuussia ja taidettiinpa porkkanakakkukin tekaista, joka tosin… No, ihan hyvää oli, ei siitä sen enempää :D

Wet’n’Wildistä kaikki kuvat on vielä Annikan kameralta, joten sieltä nyt ei kuvamateriaalia vielä löydy. Kiva puisto, mutta yllätys oli, että se oli lähinnä täynnä vesilaitteita, liukumäkiä ja kaikkea sellaista ja varsinaisia tavallisia altaita oli vain yksi. Jonot kaikkialle olivat järkyttävän pitkät, muuten puisto oli ihan jees. Movie Worldille antaisin pisteet juuri sen takia, että siellä pääsi aika lyhyin jonotuksin laitteisiin. Siitä onkin ikuisuus kun olen missään huvipuistossa ollut, joten oli ihan hauskaa pitkästä aikaa. Ja eipähän tarvitse varmaan ensi kesänäkään Linnanmäelle raahautua, sen verran tuli vuoristoradoissa kieputtua.

Kansallispuiston luona pystyi ruokkimaan papukaijoja, jotka oli hirmu kesyjä

Sain paljon kavereita

Lamington National Park

Puu, jonka sisään pääsi kurkkaamaan ja se olikin sisältä ihan ontto

Sademetsässä oli lukuisia eri patikointireittejä, jotka vaihtelivat aina kilometrin kierroksesta monenkymmenen kilometrin vaelluksiin. Me käytiin vaan lyhyt treetop walk, jossa oli siltoja sademetsän yläpuolella ja pääsi tikapuita pitkin kiipeämään yhden puun latvaan.
Matka kansallispuitoon oli aika jänskä, koska tie mutkitteli pitkin vuoria. Välissä pysähdyttiin ihailemaan maisemia.

Tästä stunttishowsta otetut kuvat jäivät lähes ainokaisiksi Movie Worldista lauantailta ja loput on vielä Annin ja Annikan kameroilla. Se oli kuitenkiin huvipuisto kaikkine laitteineen, elokuvateemalla höystettynä. Lisäksi oli tarjolla erilaisia esityksiä, joista itse tsekattiin vain tämä stunttishow, jossa autot lenteli ilmassa, ajeli kahdella pyörällä ja kumi paloi Taisipa yksi räjähdyskin olla ja kuumuus tuntui yleisöön saakka. Tässä ois taskuparkki melkein niin kuin mä sen tekisin.
Tämmönen kaveri pomppi vastaan pusikossa sunnuntaina
Sea World oli vuorossa maanantaina. Me nähtiin delfiinishow, merileijonaesitys, joku Paavo Pesusieni-karnevaali johon taidettiin olla lievästi sanottuna yli-ikäisiä ja vesistunttishow. Muuten ihailtiin vain eläimiä, joista yksi lemppari oli rauskut, joita sai silitellä ja oudointa oli, että ne tuntuivat tykkäävän siitä! Tässä delfiinisurffausta.

 

Paavo Pesusieni-karnevaalia

Omituisen näköinen pelikaani

Ihan viihdyttäviä päiviä, tosin yhteen puistoon olisi maksanut sisäänpääsy 82 dollaria, joten ehkä sitä hintaa en olisi yhdestäkään puistosta maksanut, mutta Vip-passilla kaikki kolme olivat ihan kohtuullisen hintaisia. Nyt on takana Brisbanessa kaksi yötä ja huomenna jatketaan tyttöjen kanssa Noosaan päiväksi ja illalla jatketaan samantien eteenpäin Hervey Bayhyn. Noosassa pysähdys on vain surffia varten, koska se on pohjoisin etappi itärannikolla, jossa on vielä kelvollisia aaltoja surffaamiseen ja totesin, että nyt ois aika tosi kivaa jo päästä takaisin laudalle!

Brisbanesta tykkään hirmuisesti, se on ehkä mun lempparikaupunki tähän saakka, mikä melko lailla yllätti itsenikin. Merta ei ole edes lähellä ja kaupunki tuntuu aika eurooppalaiselta, ellen väittäisi jopa että hieman suomalaiseltakin. Vaikka kaupungissa on yli miljoona asukasta, se ei tunnu niin valtaisalta, koska keskusta on pieni ja ihmiset asuvat sen ympäristössä. Täällä ei edes ole oikeastaan mitään erityistä tekemistä ja olenkin kuullut, että Brisbane on kiva paikka asua, mutta ei niinkään matkustaa, mutta mua se ei ole kyllä haitannut yhtään. Jostain syystä mua ei oikein innosta tyypilliset rantakohteet, jotka vilisevät biitsibeibejä ja proteiinipirtelösurffareita. Ilmapiiri on niissä kaupungeissa jotenkin hirmu pinnallinen ja elämä pelkkää pintaliitoa. Brisbane oli heti lämpimämmän oloinen eikä niin kamalan kiireinen koko ajan.

Majoitun siis täällä ecuadorilaiskaverini Nelsonin kämpässä, jossa asuu myös ukrainalais-ecuadorilainen pariskunta, ecuadorilaistyttö ja aussipoika. Ekana iltana katsottiin tennistä viinilasillisten ääressä (Melbourne Cupin aikaan koko kaupunki tuntuu pysähtyvän telkkarin ääreen) ja valvottiin myöhään jutellen niitä näitä. Seuraavana aamuna eli keskiviikkona kaikki muut lähtivät Gold Coastille, joten nyt täällä ollaan vain minä ja Nelson ja kämppä on valtava. Kelpaahan tuo. Niin ja se outo aussi, mutta se ei vaikuta järin sosiaaliselta tapaukselta, sen olemassaoloa ei oikeastaan edes huomaa. Eilen vietettiin päivä Annin ja Annikan kanssa kaupungilla vähän vain shoppaillen (Nelson oli töissä) ja ostin uuden Lonely Planetinkin jo ensi kohdetta varten, iiks! 50 dollaria mokomasta kirjasta… Illalla oli suunnitelmissa mennä ulos Nelsonin ja hänen ecuadorilaiskaveri Andreaksen kanssa, mutta mentiin lähibaarin ovelle, todettiin että jono on niin valtava, että ei jakseta änkeytyä sisään täpötäyteen baariin. Käytiin sitten kaupan kautta, napattiin viinipullot messiin ja mentiinkin Andreakselle. Meillä oli ihan superhauskaa ja taisin hankkia suomalaisille hullun leiman. Poikien mielestä oli ihan käsittämätöntä, että saunassa voi olla jopa 100 astetta lämmintä ja ihmettelivät eikö siihen kuole. He kun vertasivat sitä mielessään sata-asteiseen veteen. No kun ei siihen vaan kuole… Lopulta ne uskoivat etten juksaa vasta kun googletin asian englanniksi. Toinen uskomaton asia on myös miten -30 asteessa voi selviytyä hengissä. Suomi ei kuulemma sijaitse samalla planeetalla. Voi voi voi… Aamuyöstä satuin sitten saamaan ensimmäisen tanssituntinikin ja nyt on salsan, reggaetonin ja merenquen perusaskeleet hanskassa (tai sitten ei). Mä en vaan käsitä, miksi oi miksi kaikki lattarit osaa tanssia? Epäreilua. Lopulta kävi niin, että taidettiin valvoa koko yö. Tänään onkin huilittu ja katsottu tuotantokaudellinen Big Bang Theorya, espanjan tekstityksillä. Tästä tää mun kielikurssi lähtee, kuulemma.

Niin ja mitäs muuta tänään. Ai niin, hups, taisin luvata lähteä mukaan klubille tanssimaan salsaa, mikä on täällä asuvien lattareiden joka torstain juttu. Mitähän tästäkään tulee. Ja huomisaamuna seitsemältä skarppina bussiin ja iltapäivällä surffaamaan! Sitten voikin taas koomailla muutaman päivän. Ai niin, mutta, Australia Day on ensi lauantaina ja veikkaan, että silloin ei varmaan juurikaan koomailla.

4 vastausta artikkeliin ”Huvittelut huviteltu Gold Coastilla

  1. Tosi kiva tää sun blogi!! :) Oon lukenut kaikki jutut mutten oo varmaan kertaakaan kommentoinut, vaikka mielenkiintoista juttua onkin ollut. Nyt vaan huvitti tuo lattareiden tanssitaito-juttu, ni oli pakko kommentoida.. heheh. Mä oon meinaan sattunut kaverustumaan sellasen lattaripoikajoukkion kanssa (ja oon naimisissakin yhden sellaisen kanssa), jotka ei tosiaanka osaa tanssia :D Eli ei ne ihan kaikki kuiteskaan… vaikka onhan se ”swing” niillä kyllä veressä! Helpommin oppii ku suomalaiset..haha.

  2. Kiitti! Voi, itse toistaiseksi en viela tue tuota teoriaa ihan sataprosenttisesti, silla ihan jokaikinen tapaamani lattari on vakuutellut hallitsevansa ainakin lattareiden perusteet ja vaittaneet kaikkien omalla alueellaan asuvien osavan tanssia (tosin kuinka totta he ovat puhuneet, sitahan en tieda). Ja kaynti salsaklubilla vain vakuutti mua entista enemman. Eli uusia haaste mulle talle reissulle: etsi tanssitaidoton lattari! Haha!

    Muttajoo, ei varmastikaan, eihan Suomessakaan kaikki hiihda, laskettele tai pelaa jaakiekkoa. Mulla nyt mulla ehka vaan on ollut sattumaa mukana :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *