Vauhdikas viikko Tansanian kamaralla

Evätty viisumi, tunteja ruuhkassa jumittamista, yksi ryöstöyritys, pankkikortteja nieleviä automaatteja ja muuta säätöä – kaikki reilussa viikossa!

Ehkä yllä oleva on ehkä hieman kärjistystä, mutta käytännössä kaikki totta. Elämä Afrikan mantereella on alkanut sen verran tiiviissä merkeissä, että koneella istuminen on jäänyt minimiin. Nyt kuitenkin istun alas oikein ajan kanssa, jotta voimme aloittaa ihan alusta, nimittäin seikkailun nimeltä Tansania.

Viimeinen viikko Suomessa meni tosi tiukille, tuntui ettei aika vaan millään riitä kaikkeen. Viimeisenä kahtena yönä nukuin yhteensä kaksi tuntia ja viimeisen viikon juoksin Jyväskylässä kv-tutorkoulutuksessa ja tentissä ja tein viimeisiä haastatteluja yhtä projektia varten. Lisäjännitystä kaikkeen toi se, että passini oli yhä teillä tietämättömillä. Kun torstainakaan sitä ei postiluukusta kolahtanut, alkoi paniikki iskeä. Olinhan seuraavana aamuna lähdössä jo Helsinkiä kohden, lauantaiaamuna puolestaan piti suunnata jo Helsinki-Vantaalle. Alkoi melkoinen puhelinralli Tansanian Tukholman lähetystön ja Itellan kanssa. Afrikkalaismamma Tukholman päässä piti mua jo oikeana maanvaivana ja vähintäänkin vähä-älyisenä kun kolmatta kertaa soitin ja tarkastin passini lähteneen maanantaina matkaan ja tsekkasin lähetystunnusta.

Mutta joka tapauksessa, long story short: lopulta passin sijainniksi saatiin paikannettua Helsinki ja kirjeen kulku stopattua niin, että sain passini viisumeineen lopulta päivää ennen lähtöä Helsingistä. Itellan toiminnalle ja ihanalle postimies Ollille kuuluu kyllä suuri kiitos! Hauskaa vain oli, että passiini oli isketty kaksi viisumia, joista ekan, kolmen kuukauden viisumin päälle oli leimattu uhkaava “cancelled”-leima. Sen jälkeen myönnetylle multiple-viisumille olikin pistetty oikein 365 päivää voimassaoloaikaa. Arvaatte varmaan miten villejä ideoita tuo kutkutteleva mahdollisuus alkoikaan tuoda mieleen? Toivotaan vaan, että tuo peruutusleima ei aiheuta rajanylityksissä täällä ongelmia.

Meidän "Media in the time of crises" -kurssin porukkaa Mikumin kansallispuistossa.

Meidän “Media in the time of crises” -kurssin porukkaa Mikumin kansallispuistossa.

Lisäksi hieman harmaita hiuksia aiheutti tietokonetilanteeni, sillä tajusin hieman liian myöhään todella tarvitsevani uuden koneen reissuun. Sekin hoitui lopulta onneksi puhelimitse ja sain napattua uuden koneeni matkaan Helsingistä myös. Siksikin bloggaaminen on ollut hieman jäissä: Windowsista Maciin siirtyminen ja kuvienkäsittely uudella ohjelmalla on vienyt tavallista huomattavasti enemmän aikaa.

MUTTA viimein, tuntiakaan nukutun yön jälkeen Helsinki-Vantaalla lauantaiaamuna kello viisi harhaili väsynyt, mutta onnellinen Laura saatuaan viimein kaiken valmiiksi ennen lähtöä.  Yli 10 tunnin lennosta ei juuri muistikuvia jäänyt sen vierähtäessä lähes täysin nukkuessa.

Dar es Salaam ja hotellimme ottivat meidät vastaan varsin trooppisissa merkeissä, mistä en kyllä valita. Aurinkoa, lämpöä, valoa! Hotellillamme onkin nyt vierähtänyt viimeiset 10 päivää vaihtoomme liittyvän kurssin merkeissä.

Ikioma hotellihuone tuntuu kyllä aika överiltä. Mutta en pistä pahakseni!

Ikioma hotellihuone tuntuu kyllä aika överiltä. Mutta en pistä pahakseni!

Olen siis mukana CIMO:n tukemassa North-South-South -projektissa. Projekti toimii yhteistyössä Sambian, Namibian, Dar es Salaamin sekä kolmen suomalaisyliopiston (Helsingin Soc&Kom, Tampere, Jyväskylä) kanssa. Siispä kurssillammekin oli yhteensä neljä suomalaista, kaksi namibialaista, kolme sambialaista ja seitsemän tansanialaista sekä opettajia kaikista maista. Tänä vuonna kurssin teema oli “Media in the time of crises”, jonka itse koin tosi mielenkiintoiseksi.

Norah, Nancy ja Noelia Mikumissa.

Norah, Nancy ja Noelia Mikumissa.

Upendo, Ella ja Hanna. Ella on leijona.

Upendo, Ella ja Hanna. Ella on leijona.

Viimeiset kymmenen päivää olemme istuneet luennoilla ja keskustelleet niin median kriisistä kuin kriiseistä mediassa, painottuen kuitenkin selkeästi jälkimmäiseen. Paljon on puhuttu niin siitä, miten media esittää ja kehystää kriisejä, kuin myös siitä millaisia eettisiä ulottuvuuksia kriisiraportointiin liittyy ja miten toimittajan kriisitilanteissa tulisi toimia. Keskusteluissa on sivuttu myös psykologisia teemoja, kuten toimittajien omia traumoja ja shokissa olevien ihmisten tunnistamista. Mielenkiintoiseksi koko homman tekee tietysti se, että asioita tarkastelemme aina niin afrikkalaisten kuin suomalaistenkin perspektiivistä.

Kivaa kurssilla on se, että myös luennoitsijoita on jokaisesta osallistuvasta maasta,

Kivaa kurssilla on se, että myös luennoitsijoita on jokaisesta osallistuvasta maasta,

Lisäksi ohjelmaan on kuulunut vaikka mitä muuta jännää. Viime keskiviikkona meillä oli vastaanotto Suomen Tansanian suurlähettilään Sinikka Antilan talolla, jossa olin revetä riemusta oivaltaessani kaiken pikkunaposteltavan olevan suomalaista. Karjalanpiirakoita munavoilla! Ruissipsejä! Lihapullia! Vaikka tilaisuus oli kovin muodollinen, me taisimme keskittyä enemmän överitalon ihailuun, selfieihin Saulin muotokuvan kanssa ja Haaviston nimikirjoituksen bongailuun vieraskirjasta. Samaisessa paikassa on muuten asunut muun muassa itse Ahtisaari.

Näyttökuva 2014-5-20 kello 0.23.50

Torstaina meillä oli vierailupäivä ja ajelimme bussilla ympäri Daria. Ensin kävimme IPP Mediassa, johon kuuluu Capital Radio, East African Radio, Radio One ja ITV. ITV oli muuten tv-asema, johon minuakin ensin yritettiin saada harjoitteluun, mutta he kieltäytyivät swahilinkielisen ohjelmistonsa takia. IPP:n jälkeen jatkoimme TBC:lle, jota kielimuuri ei sen sijaan tunnu haittaavan, sillä menen harjoitteluun sinne, paikalliselle yleisradiolle siis. Molemmat olivat tosi mielenkiintoisia. Uutisiakin katsoo ihan uusin silmin, kun on nähnyt millainen studio paikan päällä tosiaan on. Päivään kuului myös vierailu Darin yliopiston journalismin ja joukkoviestinnän laitoksella, mutta me suomalaiset karkasimme siinä vaiheessa. Syykin oli ihan aiheellinen: piti ehtiä lähetystölle äänestämään!

IMG_3158

Mediavierailuja, joista tämä on tosin jo Morogoron Abood Mediasta, sillä IPP:llä kamerat takavarikoitiin ja studioilla oli tiukka kuvauskielto.

Paikan päälle ehtiminen olikin kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Tehdään yksi asia heti selväksi. Darin ruuhkat ovat kamalampia kuin mihin olen ikinä missään törmännyt aiemmin. Ruuhkaa on käytännössä aina. Aamuruuhka kestää lounasruuhkaan asti ja lounasruuhka iltaruuhkaan asti. Olemme seisoneet ruuhkassa myös aamuviideltä. Taksikuskimme oli kuitenkin melkoinen sankari ja onnistui lopulta koukkaamaan jollekin kiertotielle. Se vain sattui olemaan ihan järkyttävässä kunnossa (kuten tosi monet tiet täällä), täynnä valtavia monttuja, pieniä lampia ja vettä joka puolella. Kyllä, sadekausi on yhä täällä. Autoparan pohja otti kiinni vähän väliä ja ihmettelen suuresti jos se vaurioitta selvisi. Lopulta kuskimme Bondin tavoin kiidätti meidät perille, maksoimme hieman bonusta ja sinkosimme turvatarkastuksista sisään Suomen lipun alaisesta ovesta. Alakerrassa olimme kaksi minuuttia ennen äänestysajan päättymistä. Ei onneksi mennyt tiukille tai mitään? Lopulta numeron ympyrään pyöräytettyäni tuli kyllä hyvä fiilis.

Näyttökuva 2014-5-20 kello 0.28.56

Perjantaiaamuna suuntasimme jo viideltä aamulla bussilla kohti Morogoroa. Siellä vierailimme muslimiyliopistolla ja sen omalla radioasemalla. Vierailun jälkeen lounaan valmistumista odotellessamme kävimme hieman paikallisilla myyntikojuilla. Eräällä teltalla seisoksiessani väkijoukossa jonkun käsi oli jo ehtinyt käydä repullani, sillä sen pikkutaskun vetoketju oli rikottu. Se oli ennestään jo hieman jumittava versio ja siksi siellä ei onneksi mitään ollut huulirasvan ja kynän lisäksi, jotka näemmä eivät pitkäkyntiselle kuitenkaan olleet kelvanneet. Toimipahan kuitenkin hyvänä muistutuksena itselleni siitä, miten helposti voivat tavarat kadota matkasta!

Abood Media, jonka vierailu tuntui olevan kyllä hieman sähläystä. He kovasti halusivat näyttää meille demon siitä, miten uutisia tehdään.

Abood Media, jonka vierailu tuntui olevan kyllä hieman sähläystä. He kovasti halusivat näyttää meille demon siitä, miten uutisia tehdään.

 

IMG_3150

Morogoro Muslim University

Morogoro Muslim University

 

IMG_3121Morogorosta jatkoimme noin 100 kilometrin päähän Mikumin kansallispuistoon, jossa kävimme ihailemassa savannin auringonlaskua iltasafarilla, nukuimme yön ja aamulla jälleen ihmettelimme eläimiä game drivella. Seeproja, kirahveja ja norsuja katsellessa ei voinut olla mielessään vannomatta kurssin olevan ehkä mahtavin ikinä koko yliopiston tarjonnassa. Mikumista ei kuitenkaan nyt enempää, sillä savannikuvat saavat odottaa omaa postaustaan.

Mikumista löytyi aika iso puu.

Mikumista löytyi aika iso puu.

Mikumissa ilta vierähti lähinnä nuotiolla tarinoita jakaen.

Mikumissa ilta vierähti lähinnä nuotiolla tarinoita jakaen.

IMG_3357

Lauantaina palasimme Dariin ja illalla suuntasimme yliopiston omaan Talent show’un, joka oli ihan viihdyttävä muotinäytöksineen. Nyt muutama päivä on kulunut jälleen opiskelun merkeissä. Huomenna on viimein aika päättää kurssi ja samalla ensimmäinen luku Darin seikkailusta.

Toisaalta siitä seikkailu vasta varsinaisesti alkaakin: huomenna muutamme omaan kämppäämme (jonka itseasiassa löysimme vasta tänään), sanomme hyvästit Suomeen palaaville opettajille ja koordinaattorillemme sekä namibialaisille ja sambialaisille uusilla ystävillemme ja olemme omillamme. Aluksi voi kyllä olla hieman orpo olo kaiken täysihoidon, huonesiivouksen ja valmiiden aterioiden jälkeen. Toisaalta taas on ihanaa, että tiedossa on ainakin kymmenen päivän loma, sillä harjoitteluni alkaa vasta kesäkuun alussa. Mitähän sitä keksisikään sille ajalle? Ainakin aion ottaa Darin kunnolla haltuun, sillä tähän saakka olemme aika pitkälti tuijotelleet vain luokkahuoneen ja hotellin seiniä, reissujamme lukuunottamatta.

Lähirantamme, jonka lämmintä vettä on kyllä päästävä pian testaamaan muutenkin kuin varpaita dippaamalla.

Lähirantamme, jonka lämmintä vettä on kyllä päästävä pian testaamaan muutenkin kuin varpaita dippaamalla.

 

IMG_3092Kurssia olen muuten mielessäni monesti jo ehtinyt verrata ripariin. Rippileirin tapaan olemme olleet tietyn porukan kesken kymmenen päivää lähes suljetussa ympäristössä, opiskellen, tehden ryhmätehtäviä ja hieman huvitellenkin. Ja syöminen… Sitä vasta onkin ollut – tuntuu, että koko ajan syödään. Mutta en valita! Saa nähdä iskeekö viimeisenä päivänä samanlainen haikeus kuin tuon teinileirin loppuessa silloin joskus.

Toki hieman olemme käyneet kävelemässä Darin keskustassa (jossa pankkiautomaatti imaisi Ellan kortin eikä pankki suostunut sitä antamaan takaisin jostain omista säännöistään johtuen) ja läheisellä rannalla niin varpaita meriveteen upottamassa kuin eräällä beach clubilla istuksimassa. En silti malta odottaa, että pääsen todella tutkimaan mitä kaupungilla on tarjottavanaan.

Hanna, Upendo ja Nancy.

Hanna, Upendo ja Nancy.

Tältä erää ei kuitenkaan enempää, sillä tässäkin tuli asiaa jo valtavasti. Loppuun tyydyn vain lisäämään sen, että kiitollisempi en voisi olla. Ihan mahtavaa, että yliopistot voivat tarjota tällaisia tilaisuuksia lähteä ulkomaille muutenkin kuin vaihtovuoden merkeissä.

Ainiin, muuten! Muistatteko, kun Johannesburgissa minulta pyydettiin kommenttia Mandelan kuolemaan liittyvään juttuun? Satuin törmäämään siihen netissä nyt, melkein puolta vuotta myöhemmin! Sen voi kurkata täältä.

7 vastausta artikkeliin ”Vauhdikas viikko Tansanian kamaralla

    • Haha, nyt ollaan kuitenkin aika turvallisella kamaralla vielä oltu, kun ympärillä on ollut tiivis turvaverkko. Saa nähdä mitä kesä tuo vielä tullessaan nyt kun yksin tänne jäädään pyörimään, o-ou… Kiitos, yritän saada niitä pian kehiin! :)

  1. Hui, kaikkea sitä on kerennyt jo lyhyessä ajassa tapahtumaan! :) Sulla tulee olemaan varmasti tosi mahtavaa, mielenkiinnolla tulee luettua näitä kuulumisia!

    • On joo, melko tiivis ollut tämä meidän intensiivikurssi, joten ihanaa että on vähän lomaa ennen harjoittelun alkua. Mä uskon niin myös!

  2. Mahtavaa että noin paljon ehtii tapahtua vain viikossa… nyt nautit kaikista uusista kokemuksista, täällä seuraillaan innolla sun seikkailuja! :)

    • Jep, aika vauhdikasta on ollut varsinkin siihen nähden, että kaupunkia ei edes ole ehtinyt juuri nähdä :) Todellakin, kivaa!

  3. Päivitysilmoitus: 2014 oli yllätysten vuosi - Tuntemattomaan ja takaisin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *