Safarimeininkejä Tarangiren kansallispuistossa

Hiljaiseloa on kulunut jo yli viikon, mihin on looginen selitys: työharjoittelu päättyi kesäkuun lopussa ja meidän oli aika astua taas tien päälle! Reissailut päätimme aloittaa tutustumalla ihan omaan maahamme aluksi ennen rajojen ylittämistä. Niinpä suuntasimme kohti pohjoista ja kahdeksan-yhdeksän tunnin, ajoittain pomppuisankin bussimatkan jälkeen löysimme itsemme Moshista, Kilimanjaron juurelta. Itse vuorta ei tosin juuri nähty, sillä se pysyi visusti pilvipeitteen takana piilossa. Pohjois-Tansania, eli niin kutsuttu “northern circle” on usein se osa Tansaniasta, minkä turistit näkevät Sansibarin lisäksi, eikä ihme: täällä sijaitsevat niin Serengeti kuin Kilimanjarokin.

Alkuperäinen ajatus auton vuokraamisesta ja keskenämme roadtrippailusta osoittautui lopulta huonoksi ja todella kalliiksi. Ihkaoikeita safareja aikamme vertailtuamme totesimme, että haaveilemamme Serengeti olisi meidän opiskelijabudjetille aivan liian tyyris. Moshista Serengetiin on noin yhdentoista tunnin ajomatka, ja hostellimme saksalaisomistajan mukaan reissu vaatii vähintään neljä päivää, kolmessa päivässä reissu tulisi olemaan vain autossa istumista. Päivähinnan kieppuessa 160 dollarin paikkeilla oli neljä päivää aivan liikaa meille. Niinpä kallistuimme kakkosvaihtoehdon puoleen – mikä lopulta oli mainio ratkaisu.

Safarimme ensimmäinen kohde, Tarangiren kansallispuisto.

Safarimme ensimmäinen kohde, Tarangiren kansallispuisto.

Teimme siis kahden päivän safarin, jonka aikana vierailimme Tarangiren kansallispuistossa sekä Ngorongoron kraaterin suojelualueella. Erityisesti jälkimmäinen veti meidät aika sanattomasti, niin kaunista niin kraaterin yllä kuin pohjallakin oli. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin, sillä ensin tarjolla kuvia Tarangiren kansallispuistosta.

Tarangire, Tansanian kuudenneksi suurin kansallispuisto, sijaitsee muutaman tunnin ajomatkan päässä Moshista. Maisema on tyypillistä afrikkalaista baobab-puiden varjostamaa savannia. Väriskaala liukui auringon polttaman keltaisen ja oranssin heinän sekä vihreiden puidenlehtien välillä. Nyt kesä-elokuussa onkin paras aika safareille mikäli eläimiä mielii nähdä mahdollisimman paljon: kuivakauden aikaan matalan kasvuston seasta on helpompaa bongata siellä piileskeleviä silmäpareja.

IMG_4613-75 IMG_4376-30

Tarangiressä käyskentelivät ennen kaikkea suuret gnu- ja seepralaumat iloisesti sekaisin. Oppaamme, ihanan Samin mukaan ne elävät rinnakkain syystä: gnut löytävät veden äärelle, kun taas seeprat muistavat juomapaikkojen sijainnin myöhemminkin.

IMG_4362-25 IMG_4310-14 IMG_4303-12

 

Näimme suuria norsulaumoja ja norsuvauvojakin bongasimme monta kappaletta, pienimmän ollessa vain noin parin kuukauden ikäinen. Myös joitain antilooppeja, apinoita ja kirahveja näimme, mutta isot kissat pysyttelivät visusti piilossa, vaikka leijonia puistossa jonkin verran onkin ja onnekkaimmat ovat bonganneet jopa gepardeja ja leopardeja. Tarangiren hienous piili kuitenkin ehdottomasti suurissa eläinlaumoissa, jotka käyskentelivät automme lähistöllä, touhusivat ja kirmailivat ympärillämme meistä välittämättä. Erityisen hienolta näytti veden äärellä ollut suuri seepralauma, joka kahlaili vedessä rinnakkain. Seepra on vain uskomattoman kaunis eläin. Niiden katselemiseen en kyllästy ikinä.

IMG_4696-93 IMG_4672-86 IMG_4593-70 IMG_4532-61

IMG_4439-43

Tarangiressä meillä oli onneksi aikaa monta tuntia, joten saimme kaikessa rauhassa pysähtyä katselemaan eläimiä. Lopulta kuitenkin jatkoimme matkaa maasaikylän kautta kohti majapaikkaamme – kylävierailusta lisää erillisessä postauksessa. Suuren mäen huipulla sijaitsevaan, viihtyisään lodgeen ehdimme juuri auringonlaskuksi. Takana oli hieno päivä.

IMG_4456-52

IMG_4248-4

IMG_4625-79IMG_4710-95

Mäelle noustessa jeepistä avautui melkoiset maisemat. Muutenkin avokatto osoittautui näppäräksi, esimerkiksi eläimiä kuvatessa.

Mäelle noustessa jeepistä avautui melkoiset maisemat. Muutenkin avokatto osoittautui näppäräksi, esimerkiksi eläimiä kuvatessa.

14 vastausta artikkeliin ”Safarimeininkejä Tarangiren kansallispuistossa

  1. Tarangire on kyllä kiva, mutta ei kyllä Serengetin veroinen :) Mää oon tehny 2 kertaa 3 päivän safarin Serengetiin, eikä se oo kyllä liian tiiviiltä paketilta tuntunu, vaikka onhan sen jälkeen ollu kummallakin kerralla aivan ihmisraunio ja halunnu vaan kämpille omaan sänkyyn :D Kävittekö Lake Manyaralla?

    • Jep, olen varma että Serengeti ois myös upea! Puhuttiinkin tyttöjen kanssa, että palataan takaisin tänne sitten keski-ikäisinä muksuinemme ja paksuine lompakkoinemme kunnon safarille verestämään muistoja parinkymmenen vuoden takaa ;) Toisaalta taas ihan hauska olla sopivasti rebel ja nähdä vähän muutakin kuin “pakko nähdä” -kohteita täällä. Ngorongoro oli tosi upea ja se varmaan olisi jäänyt näkemättä, jos kuitenkin oltaisiin valittu Serengeti. Ja nyt on tosiaan hyvä syy palata Tansaniaan vielä! Lake Manyarallakaan ei tällä reissulla käyty, sekin siis ensi kertaan :)

  2. Mun sisar on tehnyt tuonne lukuisia matkoja ja hehkuttaa safareitaan aina. Kyllä nämä kuvat taas vahvistavat ajatusta, että pitäisi varmaan minunkin joskus :)

    • Jep, safareilla näkee kyllä aivan uuden maailman. Ja Afrikka on niin paljon muutakin! Tansania ja koko manner on upea, ja onkin sääli, että tänne yhä matkustetaan ihan liian vähän. Tuntuu, että suurin osa tapaamistani länkkäreistä on edelleen lähinnä vapaaehtoistyöntekijöitä ja opiskelijoita.

  3. Eikä mitä upeita eläinkuvia, näiden jälkeen on pakko päästä tsuumailemaan noita nurkkia vielä joku päivä, Vau!

  4. Upeita kuvia! Eläinkuvia jaksaisi katsella vaikka kuinka paljon. Tansania on kyllä mielenkiintoinen. Nostattaa kyllä omaa safarikuumetta kiitettävästi. Onneksi siihen on tulossa lääkettä marraskuussa.

  5. Huikeita kuvia – tää on takuulla ollut kokemisen arvoinen elämys! Vautsi :) Hävettää myöntää, mutta en oo koskaan aiemmin ajatellutkaan, että niiltä nurkilta löytyy Serengetin lisäksi myös muita kansallispuistoja… Näin jälkikäteen ajateltuna en kyllä tajua tätä ajatusmallia :D

    • Kiitos hurjan paljon! Haha, tosiaan, Tansaniasta löytyy 13-15 eri kansallispuistoa, riippuen lähteestä ja luokittelutavasta. Serengeti on jostain syystä vaan noussut vetonaulaksi, mutta ei muutkaan petä, ainakaan näin Mikumin, Tarangiren ja Ngorongoron jälkeen mulla ei ole edes enää mitään erityistä kaipuuta Serengetiin. Toisaalta ihan hauskakin kierrellä vähän muita, ei ihan niin suuria massoja vetäviä kansallispuistoja – samasta syystä alkuvuodesta skippasin Krugerin puiston Etelä-Afrikassa ja vierailin ennemmin parissa kansallispuistossa Swazimaassa. Täällä olisi tarkoitus käydä vielä ainakin Saadanissa (ainoa kansallispuisto meren rannassa) ja Gombessa (pienin puisto, joka on perustettu simpanssipopulaatiota varten). Innolla odotan myös näitä!

      • Molemmat paikat kuulostavat kyllä hurjan mielenkiintoisilta, vau :) Tuo on kyllä varmasti ihan totta, että pienemmissä, vähemmän turistirysä-kohteissa vierailu on takuulla antoisaa!

        • On toisaalta joo, saa rauhassa katsella ilman ryysistä. Tietty suositutkin paikat on useimmiten suosittuja ihan syystä, mutta mulle useimmiten kelpaa mainiosti myös kiertoreitit :)

    • Kiitos tosi paljon! Ehdottomasti, suosittelen lämpimästi, safarilla näkee niin eri maailman mihin on muualla törmännyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *