Kaikki mitä kaipaan

Kun Tansaniaa oli jäljellä enää kaksi viikkoa, aloin kirjaamaan ajatuksiani ikävän muotoon. Otin tavakseni listata joka päivä kaksi asiaa: yhden, jota kaipaan jo Suomesta ja yhden, jota tulen kaipaamaan Tansaniasta. Nyt, paluun häämöttäessä nurkan takana, lista on viimein valmis. Kaikki on siis vain satunnaista ajatuksenjuoksua, eikä missään varsinaisessa tärkeysjärjestyksessä.

Päiviä jäljellä 14

Suomi: Asioiden järjestelmällisyys ja teknologia, joka tekee elämästä toisinaan tosi helppoa. Yhteystiedot löytyvät netistä, ihmiset saa kiinni sähköpostilla, lippuja voi varata verkossa, laskun ja vuokran voi maksaa nettipankissa. Puhelinkin toimii aina, kunhan vain muistaa kerran kuussa maksaa laskun.

Tansania: Tansanialaismiesten kimeä huudahdus, kun he ovat pöyristyneitä.

Päiviä jäljellä 13

Suomi: Joukkoliikenne. Kaipaan jo kulkuneuvoja, jotka kulkevat aikataulun mukaisesti ja joissa saattaa peräti mahtua istumaan. Myös hyvät tiet tulevat tuntumaan luksukselta.

Tansania: Hintataso. Tansaniassa minulla on enemmän varaa tehdä asioita: käydä lasillisilla lähes milloin vain, syödä ulkona ja liikkua muullakin kuin polkupyörällä. Suomessa koittaa jälleen paluu kitkutteluun, tilin tarkkailuun ja eurojen laskemiseen.

Päiviä jäljellä 12

Suomi: Suihkusta aina tuleva kuuma vesi, vedenpaine sekä sähkö, joka ei katkeile päivittäin. Toimivat vessat.

Tansania: Lämpö ja aurinko. Melko itsestäänselvyys, mutta maininnan arvoinen. Kylmyys ei ole mun juttu. Jo Pohjois-Tansanian Arushassa aloin ikävöimään villasukkia.

Päiviä jäljellä 11

Suomi: Nopea internet. Hetki, jolloin pääsen katsomaan ensimmäisen Youtube-videon tai jakson mitä tahansa Netflixistä tulee olemaan juhlava.

Tansania: Meren läheisyys. Intian valtameri on oma suosikkini, niin lämmin ja kirkas. Kivoja rantoja löytyy mantereeltakin, joissa on näppärää vaikka pelata biitsifutista porukalla.

Päiviä jäljellä 10

Suomi: Opiskelu. En yritäkään uskotella, että kaipaisin jo luentoja tai tenttikirjoja. Mutta opiskelijaelämään on silti ihan mukava palata. Tykkään tosi paljon kaikesta, mitä luentosalien ulkopuolella tapahtuu. Järjestötoiminta, illanistujaiset, opiskelijabileet, opiskelukaverit, tapahtumat – niistä nautin ja paljon.

Tansania: Uudet tuttavuudet ja avoimet ihmiset. Darilla on kokoa sen verran, että uusia ihmisiä tapaa päivittäin. Ja toisin kuin Suomessa, täällä ihmiset juttelevat vieraille ja haluavat tutustua uusiin ihmisiin. Varsinkin Jyväskylän kokoisessa kaupungissa huomaa usein näkevänsä päivästä toiseen samoja kasvoja.

Päiviä jäljellä 9

Suomi: Pluto. Odotan jo hetkeä, kun voin laiskotella kotona koira kainalossa. Toisaalta, vaikka kuinka talvipakkasilla en aina samaa mieltä olekaan, hieman innolla odotan meidän lenkkejä. Kotiin on aina kiva tulla, kun tietää jonkun takuuvarmasti odottavan innolla paluutani.

Tansania: Naapurustomme shishabaari, jonka työntekijät ja shishamaut ovat kesän mittaan käyneet tutuiksi. Lentokentällekin olemme suunnitelleet lähtevämme tyylillä kantapaikkamme kautta.

Päiviä jäljellä 8

Suomi: Oma jääkaappi ja keittiö. Ainahan sitä reissuilla kaipaa: suomalaista ruokaa. Erityisesti maitotuotteita ja marjoja tulee aina ulkomailla ikävä. Toisaalta Suomessa ruokavalioni on myös reilusti monipuolisempi. Tansaniassa tulee syötyä aika samoja ruokia päivästä toiseen.

Tansania: Etiopialainen ravintola Addis in Dar. Suosikkiraflassani sisustuksen ja yleisen tunnelman lisäksi parasta on tapa, jolla ruoka syödään: seurueen kesken kaikki yhdessä jakaen. Addis in Darista saa myös jännää hunajaviiniä. Myös naapuriraflamme Mona’s Barin taivaallista lounasbuffettia ja sen kasvisruokaa tulee ikävä.

Päiviä jäljellä 7

Suomi: Kiireettömät aamut omassa kodissa. Lempparini ovat viikonloppuaamut, jolloin saa olla vähän hidas. Heräämisen jälkeen voi koomailla hetken ennen koiran kanssa ulos menoa.

Tansania: Sansibarin läheisyys. Darissa viikonloppubreikki paratiisissa on vain reilun parin tunnin lauttamatkan päässä.

Päiviä jäljellä 6

Suomi: Tyyny ja untuvapeitto. Tansaniassa nukun ilman tyynyä, pelkkä lakana peittonani. Etenkin talvella on ihana käpertyä untuvatäkin alle, Pluto jalkopäässä.

Tansania: Bajaajit. Aasian tuk tukeja vastaavat menopelit ovat varsin näppäriä ja niihin mahtuu käytännössä rajaton määrä ihmisiä kyytiin, jos hieman käyttää mielikuvitustaan. Suosikkejani ovat olleet diskobajaaj välkkyvaloineen ja bassoineen sekä Suomi-bajaaj, jonka keulassa oli Suomen lippu.

Päiviä jäljellä 5

Suomi: Joukkoon sulautuminen . On loppujen lopuksi mukavaa, kun kukaan ei tuijota tai huutele perään muzungua. On myös ihan jees, ettei hintoja määritellä asiakkaan ihonvärin perusteella.

Tansania: Maasait. Punaisiin viltteihin kietoutuneet maasait sulautuvat jo aika hyvin minunkin silmissäni katukuvaan.

Päiviä jäljellä 4

Suomi: Media ja toimivat yhteydet. Välillä täällä on hävettänyt, miten pihalla maailman tapahtumista on toisinaan tullut oltua. Uutisten seuraaminen vain on kovin työlästä huonoilla yhteyksillä. Aamun aloitus sanomalehden ja teekupin äärellä on yksi lempirutiineistani.

Tansania: Kiireettömyys, ”hakuna matata” ja ”TIA” (this is Africa)-asenne. Toisinaan se ärsyttää ja turhauttaakin, mutta yleensä lähinnä huvittaa. Kesän mittaan huomaan jo aika laill mukautuneeni siihen, että asiat tapahtuvat toisinaan hieman verkkaisestikin, eikä siitä kannata ottaa stressiä. Pääasia, että hommat lopulta hoituvat.

Päiviä jäljellä 3

Suomi: Liikunta. Tansanian kuumuudessa ei juuri lenkille lähtö houkuta ja salilla en tykkää käydä. Puoli-ilmainen yliopistoliikunta on nerokas keksintö. Syksyllä onkin vuorossa kunnon kuntokuuri niin yliopistoliikunnan tunneilla kuin Pluton kanssa lenkkeillen.

Tansania: Ympäristön värit. Oli kyse sitten rakennuksista tai ihmisten pukeutumisesta, Tansaniassa käytetään värejä. Suomessa talot ovat tyypillisemmin harmaita betonilaatikoita ja ihmiset verhoutuvat ”ajattoman tyylikkäisiin” mustaan, valkoiseen ja harmaaseen. Erityisesti rakastan tansanialaisnaisia, jotka kietovat lanteilleen kirjavan kangan.

Päiviä jäljellä 2

Suomi: Puhdas hanavesi. Suomessa on aika mahtavaa, ettei tarvitse kantaa aina pullovettä mukana.

Tansania: Spontaani meininki. Jostain syystä Suomessa ei tule elettyä samanlaisella Carpe Diem-otteella kuin kotimaan ulkopuolella. Kalenteria ei tarvitse, suunnitelmia tehdään tuntien varoitusajalla jos silloinkaan, eikä ikinä tiedä, mistä itsensä seuraavana päivänä löytää.

Päiviä jäljellä 1

Suomi: Koti. Vaikka Tansaniassakin minulla on koti, ei ole Jyväskylän kotini voittanutta. Se on omaa reviiriäni, jossa rentoudun ja rauhoitun paremmin kuin missään muualla.

Tansania: Tytöt ja meidän Tansania-perheen yhteiselo. Olemme suunnitelleet menevämme suoraan lentokentältä yhdessä istumaan vielä kahville ennen kotiin menoa. Tiedän jo valmiiksi sen tuntuvan kummalta, olemmehan silloin ensi kertaa yhdessä Suomessa ystävystyttyämme. Yhteiseloamme ja kaikkea koheltamistamme tulee tositosi ikävä. Kesän aikana olimme tiiviisti yhdessä ja meistä tuli niin läheisiä, että yhtäkkiä asuminen eri puolilla Suomea tuntuu omituiselta.

Päiviä jäljellä 0

Suomi: Ystävät ja perhe. Aika itsestään selvä toki tämäkin, mutta aina maininnan arvoinen. Kimppa-asuminen serkkuni kanssa on myös ihan superkivaa.

Tansania: Vaikeinta on aina jättää taakseen tärkeiksi tulleet ihmiset. Tansaniaan jää lisäksi joku minulle erityisen tärkeä. Skype, Whatsapp ja muut tavat pysyä yhteydessä eivät paljoa lohduta etäisyyden ollessa yli tuhat kilometriä ja seuraavan tapaamisajankohdan ollessa vielä täysi mysteeri.

Eilen illalla käytiin viimeisellä illallisella Amsterdam-nimisessä ravintolassa. Ironista sinänsä, sillä vaihdamme konetta juurikin Damissa. Tänä iltana nousen lentokoneeseen ja huomenna puolenpäivän jälkeen olen jälleen Suomessa. Outoa.

6 vastausta artikkeliin ”Kaikki mitä kaipaan

  1. Sulla on hyvä syy lähteä uudelleen : ) Niin ja on ollu mukava lukea näitä juttuja… jatkoa odotellessa

  2. Voi kyllä paluu tuntuu oudolta kun takana on tällainen kokemus! Ehkä näiden asioiden listaaminen helpottaa sitä. Toivottavasti paluushokki ei siis iske liian kovaa. Tervetuloa takaisin :)

  3. Hei, mukava lukea näitä sun postauksia! Sulla on tosissaan kirjotustapa hanskassa :)

    Ruanda. Mulla on suunnitteilla reissu sinne ensi pääsiäisen aikoihin? Osaatko yhtään sanoa, että paljonko siellä maksaa joku perus hostelli/halpa hotelli yöltä? Ja mikä on muuten hintataso esim ruoan ja bussien suhteen? Oon googlaillu asiaa, mutta löytyy vähän ristiriitasta tietoa.

    • Kiitos hurjan paljon!

      Ruandassa matkustaminen oli aavistuksen arvokkaampaa kuin Tansaniassa. Reppureissauskulttuuria siellä ei juuri ole, joten majapaikat on pääasiassa guest houseja ja hotelleja – niin kuin Afrikassa välillä tapaa olla. Kigalista kyllä voin lämpimästi suositella bed and breakfastia nimeltä Mubwiza Courts. Tosi isot huoneet ja sängyt, maailman mukavin henkilökunta, mainio aamupala, kuuden hengen dormissakin iso parveke ja sain olla neljä yötä siellä aivan yksikseni.Muistaakseni maksoin jotain 12-14 euroa yöltä, aamupala sisältyi. Tripadvisorissakin paikka on saanut viisi tähteä, joten en liene mielipiteeni kanssa yksin. Toisaalta jos reppureissarimeininkiä etsii, niin Rwanda Youth Hostel vaikutti rennolta ja siistiltä paikalta – he vain mokasivat varaukseni, minkä takia päädyin Mubwiza Courtiin. Youth hostel käsittääkseni on lähes aina täynnä, joten etukäteisvaraus on tarpeen.

      Mutta siis, noin kymmenen euron luokkaa tai vähän päälle maksoin joka yö, paitsi Kibuyessa, jossa yövyin Home St Jean-hostellin 12 hengen dormissa 2,5 euron hintaan, mikä oli kyllä tosi halpa muuhun hintatasoon nähden. Bussit on kylläkin tosi halpoja, muutaman tunnin bussimatkasta maksoin pari-kolme euroa. Ruoasta maksoin yleensä 3-5 euroa, riippui ihan mitä söi ja millaisessa paikassa :) Aamupala tai muu kevyempi ateria saattoi joitain kertoja irrota parillakin eurolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *