Fifty shades of blue – Vanjärvi, Itä-Turkin sydän

Jo lentokoneesta asia kävi selväksi: Itä-Turkin juttu ovat vuoret ja valtava, sinisen eri sävyissä kimmeltävä Vanjärvi.

Ensivaikutelma oli muutenkin varsin mielenkiintoinen. Laskeutuessamme pieni kaupunki näytti enemmän pienoismallilta kuin mikään muu kaupunki aiemmin, kerrostalot säntillisissä riveissään taivasta kohti kurottaen. Koko kaupunki kiemurteli järven rantaviivaa mukaillen, vuorijonot karuine maisemineen ympärillään. Lentokoneessa olimme tietääksemme ainoat ulkomaalaiset keräten turkkilaisten uteliaita katseita. Istanbulissa monet paikalliset ihmettelivät mitä ihmettä me Lauran kanssa olimme Vaniin menossa tekemään. Vasta koneessa itsekin aloin oivaltaa, miten keskelle tuntematonta tällä kertaa oltiinkaan matkalla.

1IMG_7913Lentokenttä oli sympaattisen pieni ja kyytimmekin löytyi nopeasti. Ensimmäisen päivän ohjelma rakentui käytännössä täysin järven varaan, mihin olimme oikein tyytyväisiä.

Vanissa muutaman vietetyn päivän aikana kieppui päässäni muuan ajatus: Miten maailmassa onkin valtavan paljon paikkoja, joista emme ikinä ole kuulleet tai lukeneet lehtien sivuilta. Vaan miten maailmankartalle saisikaan lisää muita hienoja paikkoja? Maailman polkuja tallatesssani olen puolivahingossa eksynyt mitä upeimpiin maisemiin, joista en ole koskaan kuullutkaan. Miksi ihmeessä niistä on niin hankalaa saada tietää jopa vuonna 2014, kun tieto muuten leviää salamannopeudella netissä?

IMG_7853 SEhkä Vanjärvi ei ole yhtä maatamullistava löytö kuin Machu Picchu tai yhtä trooppinen kuin Sansibarin rannat. Silti se on kaunista seutua, ja sen rantoja kiertävä kulkija saa takuulla nauttia järven rauhasta aivan yksin tarvitsematta tapella omasta biitsipaikastaan.

Järvi on oppaamme mukaan maailman 16. suurin ja Turkin suurin 120 kilometrin pituudellaan. Se sai alkunsa muinoin tulivuoren purkauksen jälkimainingeissa ja nykyään sen vesi on varsin mineraalipitoista. Järven uimarit saavat siis varsinaisen terveyskylvyn. Tosin kuulemamme mukaan paikalliset loukkaantuvat, mikäli järveä järveksi kutsuu, sillä heidän suussaan Vanjärvi kulkee nimellä meri. Mereltä se täysin näyttikin rannalta horisonttia tähyillessä.

IMG_7830 IMG_7818Meren keskellä lepää neljä saarta, joista suurimmalla Akdamar-saarella mekin vierailimme. Suuri se ei silti ollut, mutta karuine kallioineen varsin viehättävä. Saaren päänähtävyys on armenialainen Pyhän Ristin kirkko, jota mekin olimme tulleet ennen kaikkea katsomaan.

2Vanha kivikirkko oli pieni ja kunnioitettavan vanha, olihan se rakennettu vuosina 915-921 kuningas Gagik I käskystä. Sisällä oli rapistuneita,mutta silti muotonsa säilyttäneitä seinämaalauksia, ulkona puolestaan kohokuvioita niin Raamatun tapahtumista kuin kuningas Gagikin elämästä.

43

Oikealla Daavid ja Goljat, vasemmalla kuvia kuningas Gagikin pojista.

Oikealla Daavid ja Goljat, vasemmalla kuvia kuningas Gagikin pojista.

Mekin kiersimme kiltisti kirkon läpi ja kuuntelimme tarinat, mutta lopulta suuntasimme kohti järveä missionamme vain upottaa viimein varpaamme mineraaliveteen. Vesi ei ehkä ollut lämpimimmästä päästä ja liukkailla mukulakivillä kulkeminen vaati hieman tasapainottelua. Mutta harvoin näkee yhtä kirkasta, eri värissä aaltoilevaa vettä. Vanjärvi oli keskipäivän auringon alla kaunis.

6

Laura ihmettelemässä veden kirkkautta.

7Postaus on kirjoitettu yhteistyössä Turkin kulttuuri- ja matkailutoimisto kanssa. Olin heidän vieraanaan Vanissa, mutta kaikki mielipiteeni  ja postausaiheeni ovat omiani.

14 vastausta artikkeliin ”Fifty shades of blue – Vanjärvi, Itä-Turkin sydän

  1. Todellakin, pienoismallikaupungilta se näytti ja vesi Van-meressä oli just niin kirkasta, ku annoit ymmärtää! Kaunista seutua, jonne jäi vielä paljon tutkittavaa! Ja hei, tuolta puuttuu nyt muutama rantakuva, jotka olisin blogissa halunnut nähdä ;)

    • Kaikista hassuista oli, miten talot oli niin järjestelmällisesti riveissään. Taivaalta katsottuna tuli heti sellainen Monopoli-fiilis. Haha, niitä kuvia ei kyllä blogin puolella koskaan tulla näkemään, se on ihan varma!! :D

    • Van oli kyllä mielenkiintoinen paikka ja sillä olisi valtavasti potentiaalia kaikenlaisille luontoseikkailuille, jos aluetta nimenomaan turismin puitteissa tarkastelee :) mä ainakin olisin ollut aivan valmis lähtemään järvelle vaikka meloen, jos olisi ollut mahdollista.

    • Ei oltu mekään, mutta parhaat reissut ehkä syntyykin silloin, kun ei ole minkäänlaisia ennakko-odotuksia – ei voi muuta kuin yllättyä iloisesti. Voi, mulle on kyllä nyt jäänyt pahimmanlaatuinen krooninen matkakuume, tuo kuuden päivän reissu toimi vain väliaikaisena apuna :)

  2. Oi, näyttääpä upealta! Ja ihanaa, miten mahtavien paikkojen äärelle pääsitte reissulla. Ja ps. Vitsi tuo sun reissulook on upea!!!

    • Päästiin tosiaan, oli kaikinpuolin hirmu mielenkiintoinen reissu. Haha kiitti! Itseasiassa tuo tunika on ostettu vuosia sitten juurikin Meksikosta :)

  3. Parhaat hetket matkablogien kanssa on ehdottomasti silloin kun löytää kirjoituksen paikasta, josta ei ole kuullutkaan! Varsinkin Turkista, josta luulee tietävänsä kaikki kohteet jo ja kuullut liian monta juttua vaikkapa sieltä Alanyasta. Näytät myös aika onnelliselta!

    • Jep, ja vielä parempaa kun itse tupsahtaa paikkaan, josta ei vielä joitain päiviä aiemmin ole kuullutkaan! Voi, ihana kommentti, onnellinen mä tuolla olinkin – niin kuin yleensäkin tien päällä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *