Milano aamuyön usvan alla

Kovin monelle tuskin edellispostauksista epäselväksi jäi, mihin tämänkertainen seikkailumme meidät johdattikaan. Niin vain perjantai-iltana kohosimme taivaalle Italian seikkailut ajatuksissamme. Takana on yksi viikonloppu saapasmaata, edessä vielä lähes 20 päivää. Reitti ei ole täysin lukkoon lyöty vieläkään, mutta ainakin siihen tulee kuulumaan joulun pyhät Roomassa, laivoja, uusi vuosi Ateenassa ja ihana, inspiroiva Istanbul. Kaikki muu välillä selkiytyköön kun sen aika on.

Milanon koneemme oli puolenyön jälkeen Bergamon lentokentällä, josta nappasimme samantien viisi euroa lompakkojamme keventäneen bussin kohti Milanoa. Tunnin kyydissä torkuttuamme löysimme itsemme juna-aseman edestä rinkkoinemme vailla määränpäätä. “Kahden aikaan yöllä ei ole enää mitään järkeä maksaa hostellista”, sanoi reppureissaajan maalaisjärki ja luikahdimme kalliin näköisen hotellin aulaan. Sohvilla joulukuusen takana onnistuimmekin piileksimään lämpimässä yli tunnin, ennen kuin kadut kutsuivat jälleen. Juna-asema oli aamuviiteen asti suljettu, mutta sen kyljestä bongasimme kuitenkin kivan, ylihinnoitellun 24h-kahvilan, jonka pakistanilaistarjoilijan kanssa A tuli hyvin juttuun.

IMG_9835-21

Kuudelta viimein asema ja laukunsäilytys aukesi ja suuntasimme sinne. Ilman painavia rinkkoja oli heti helpompi hengittää. Kello 6.15 olimme jo lyhyen metromatkan päätteeksi päätyneet ihailemaan dramaattisen usvan keskeltä kohoavaa majesteettista Duomoa. Söimme omenat, räpsimme kuvat ja jatkoimme matkaamme.

IMG_9825-11IMG_9830-16

Aamun vietimmekin kierrellen katuja, etsien mielenkiintoisia yksityiskohtia ja seuraten Milanon heräämistä lauantaiaamuun. Kymmenen aikoihin jalat alkoivat pyytää armoa ja suuntasimme kahvilaan aamupalalle cappucchinon kera nettiyhteyden ääreen suunnittelemaan sitä, miten pääsisimme jatkamaan saman päivän aikana seuraavaan kaupunkiin ja missä siellä yöpyisimmekään. Mutta se on jo toinen tarina se.

IMG_8771-2IMG_9833-19

Milanon helmiksi jäivätkin ehdottomasti aamukuuden kohtaaminen Duomon kanssa sekä panzerotteja tarjoillut katuruokakeittiö Luini. Vaikka jonoa riitti kahteen suuntaan sellaisella volyymilla, että väkijoukkoa kontrolloimassa oli vartija, oli odotus kaiken arvoista. 2,60 euroa maksanut tomaatilla ja juustolla täytetty, paistettu leipäasia oli päivän harhailun jälkeen maultaan jumalainen. Duomoa en päiväsaikaan sen sijaan suosittelisi kenellekään, elleivät turisteja kuhiseva aukio, pulut ja selfietikkujen myyjät säväytä.

IMG_9866-43IMG_9851-36

Piipahdus Milanossa ei varsinaisesti sykähdyttänyt, mutta oli ihan piristävä. Kaupunki jäi minulle etäiseksi, tietysti siellä vietetyn lyhyen ajan kuin myös kylmän ensivaikutelman vuoksi. Mikäpä kaupunki parhaita puoliaan aamukolmelta esittelisikään. Lopulta hostellissa säästetty rahakin kului laukkusäilöön, joka kustansi kymmenen euroa. Vaikka rahallisesti tilanne oli plus-miinus-nolla, olin kuitenkin iloinen. Hostellissa olisin vetänyt sikeitä check out -aikaan saakka, mutta näin pääsin kokemaan Milanon aamun alusta loppuun. Illalla jatkoimmekin kimppakyydillä kohti Venetsian katuja.

IMG_9873-46

6 vastausta artikkeliin ”Milano aamuyön usvan alla

  1. Nää sumuiset kuvat on vaan niin upeita!
    Milanoon olen ajatellut, että pitäisi mennä ihan rauhassa ja ajan kanssa. Tähän mennessä siellä on tullut vaihdettua lähinnä junaa tai lentokoneesta junaan ja kertaalleen yövytty yksi vaivainen yö. Tuntuu siis, että ei ole annettu vielä edes mahdollisuutta. Ihanaa reissun jatkoa!

    • Kiitos Milla! Vähän sama juttu, mekin mentiin sinne ainoastaan halvat lennot tähtäimessämme. Kaupunki ei sinänsä mua alunperinkään hirveästi kiinnostanut, mutta saisi siitä varmasti ihan eri tavalla irti, jos tarkoituksena ei olisikaan suhata vain ympäri muita kaupunkeja. Paikka näyttäytyisi varmaan jännempänä, jos siihen itsekin vähän tsemppaisi :) Kiitos, ihanaa joulua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *