”Mene ja eksy”, hän sanoi

Eipä ollut minulla aavistustakaan, millaiseen paikkaan päädynkään Venetsiaan mennessäni. En ole kovin hyvä ottamaan asioista selvää etukäteen, se luultavasti on kaikille lukijoilleni käynyt varsin selväksi. Kuvat kapeista kanavista ja niitä pitkin turisteja kuljettavista gondoleista toki olivat mielessäni, mutta en jostain syystä aavistanut lainkaan koko kaupungin olevan itseasiassa vain ympäriinsä kiemurtelevia kanavia ja pikkuruisia siltoja. Ei busseja? Vain vesitakseja? Mitä ihmettä?

IMG_0050-104

Saavuimme perille parin paikallisen kyydissä, jotka ystävällisesti veivät meidät perille sillan toiseen päähän saakka, käytännössä siis niin pitkälle kuin autolla pääsi. Emme olleet liikaa vaivanneet päätämme selvittääksemme missä hotellimme – aivan, nyt olimme jo reppureissailun harmaalla alueella – sijaitsikaan. Sohvasurffausisäntiä ei Venetsiasta löytynyt ja lopulta budjettihotelliksi itseänsä kuvaillut Hotel Alla Salute oli meille edullisempi kuin yksikään hostelli. Joten mikäpä siinä, oma huone kanavanäkymällä Venetsian vanhan kaupungin ytimessä 30 eurolla. Milanossa valvotun yön jälkeen kuulosti varsin tervetulleelta.

Näkymät huoneemme ikkunasta - ei huono.

Näkymät huoneemme ikkunasta – ei huono.

IMG_0015-87

Mutta melkoisen urheilusuorituksen teimmekin hotellia etsiessämme. Koska vesitaksit tuntuivat rahastukselta kertalipun hinnan kieppuessa seitsemän euron kieppeillä, päätimme urheasti kävellä perille rinkkoinemme, olimmehan jo pistäneet elämän risaiseksi hotellin suhteen ja huono omatunto siitä hieman kohotti päätään. TripAdvisorin kännykkäsovelluksen kompassitoiminto ei kaipaa nettiyhteyttä toimiakseen, mutta se oli silti todella, todella huono idea Venetsian kujilla. Se, että nuoli osoittaa pohjoiseen, ei todellakaan tarkoita, että sitä kautta pääsee todellakin pohjoiseen. Kapeat kadut päättyivät usein kuin seinään ja joka nurkan takaa ei tosiaankaan päässyt jatkamaan matkaa eteenpäin. Lisäjännitystä seikkailuun lisäsivät kanavat ja niiden ylittämiseen sopivimpien reittien arvailu, suuresta Grand Canalista puhumattakaan.

Grand Canal on S-kirjaimen muotoinen valtava kanaali, joka halkoo kaupungin. Sen yli pääseminen vaatii hieman ennakointia.

Grand Canal on S-kirjaimen muotoinen valtava kanaali, joka halkoo kaupungin. Sen yli pääseminen vaatii hieman ennakointia ja suurten siltojen sijaintien tietämistä.

IMG_9936-44

Kysyessämme kuskiltamme vinkkejä Venetsiaan, hän vastasi: ”Kaupungissa ei ole juuri mitään mielenkiintoista nähtävää tai tehtävää. Sen sijaan, menkää, eksykää ja seikkailkaa.” Sen me totisesti teimme jo samana iltana.

IMG_8922-12

Lopulta tietysti löysimme määränpäämme, tosin puolen tunnin sijaan puolentoista tunnin päästä. Kaikki rinkka selässä noustut ja laskeudutut portaat tuntuivat lonkissa ja pikainenkin suihku tuntui jumalaiselta. Koska oli lauantai-ilta, suuntasimme kuitenkin keskustaa kohti aikomuksenamme ottaa selvää Venetsian yöstä.

Tässä vaiheessa luultavasti jokaista Venetsiassa käynyttä hymyilyttää huvittuneesti. Venetsia ja yö samassa lauseessa saavat melko vastakkaisia merkityksiä, kuin useimmat muut kaupungit. Huomasimme pian, että ravintolat alkoivat sulkea keittiöitään kymmeneen mennessä ja jopa jotkin baarit laittoivat ovia lukkoon. Mekin otimme seafood-pastojemme jälkeen suunnaksi Campo Santa Margheritan, jota meille suositteli niin kuskimme kuin respan iäkkäämpi työntekijäkin. Siellä kuulemma nuoret ja opiskelijat viettävät viikonloppuiltansa. Odotuksemme boheemista baarialueesta ja trendikkäästä hipsterikansasta kuitenkin tyssäsivät seinään yhtä nopeasti kuin suunnistuksemme Venetsiassa ylipäänsäkin: kyseessä olikin aukio, jossa arviolta teini-ikäiset nuoret hengailivat kaljat kädessä kuin Suomen vappuna konsanaan. Ei kiitos. Ulkona oli kaiken lisäksi kylmä.

IMG_9913-30

IMG_0066-110

IMG_0056-106

Mutta hiljaisella lauantai-illalla oli puolensa: Seuraavana päivänä heräsimme ajoissa, jotta ehdimme kaikessa rauhassa eksyä seuraavanakin päivänä, joka oli ainoa kokonaisemme Venetsiassa.

 

6 vastausta artikkeliin ””Mene ja eksy”, hän sanoi

  1. Ihana, ihana Venetsia! Itsekin kävin siellä talvisaikaan ja rakastuin siihen hiljaisuuteen ja aavemaisuuteen… Ja yöelämää sieltä ei tosiaan löydä. :D mutta sitä varten onkin sitten se Rooma. Tai Milano. :)

    • Mä taas rakastan kaupunkeja, jotka elää öisin, silloinkin kun en itse edes haikaile sen kummempien iltarientojen perään. Tavallaan pimeydessä ja aavemaisuudessakin on kiehtova puolensa, mutta pääasiassa se karmii mua :D

  2. Eksyminen on ihan paras tapa tutustua paikkaan kuin paikkaan (varsinkin jos itsesuojeluvaisto on edes jonkinlainen)! Venetsia on to do -listallani, ja nimenomaan talvella. Kesällä siellä kuulemma haisee, viisaammat tiesivät varoittaa. Mä en oo hirveästi yöelämän perään, joten hyvä vaan jos houkutuksia ei ole ja pääsee ajoissa nukkumaan ;)

    • Totta! Vahingossa löytyvät yleensä kaikki parhaat paikat. En osaa Venetsian kesästä hirveästi sanoa, mutta ei mua ainakaan vuodenaika haitannut millään tavalla, olipahan vähän vähemmän turistejakin liikkeellä – ja niitä kuitenkin riitti ihan tarpeeksi nytkin, saatikka sitten kesäaikaan…

  3. Ääks, kylläpä alkaa jänskättää tuleva Venetsiassa asuminen entisestään! Kuvitelmat ei tosiaan ole mitenkään liian ruusuiset etenkään tähän aikaan vuodesta, ja enimmäkseen jänskättääkin asuntojen kylmyys. Yöelämää on käsittääkseni enemmän Mestren puolella, mutta mene ja tiedä…pianhan tuo ehkäpä selviää. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta Laura! :)

    • Oi, toivottavasti sulla on kunnon patteri! Ollaan oltu nimittäin aika viileissä asumuksissa pari kertaa… Joo Mestren puolella ainakin meidän muusikkokavereilla oli keikkoja pubeissa tiheään tahtiin, joten sain ainakin mielikuvan, että siellä on vähän enemmän meininkiä. Vanha kaupunki on ainakin ihan kuollut kymmenestä eteenpäin. Ihan varmasti tuut nauttimaan olostasi, olit missä hyvänsä, kaikki kuitenkin tulee uutena olemaan jännää ja mielenkiintoista. Ota kaikki ilo irti! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *